Slider

Pikkuvessan vanha allaskaappi

20. syyskuuta 2018


Edelliseen asuntoomme verrattuna kaksi vessaa on ollut aikamoista arjen luksusta näinkin ison perheen kanssa. Miten se onkaan niin, että kaikilla tuntuu olevan tarve vessaan ihan samalla sekunnilla? Toinen vessoista on kylpyhuoneen yhteydessä ja pienempi eteisen lähettyvillä. Kaksi vessaa on siitäkin kiva juttu, että toinen vessoista pyritään pitämään "edustukunnossa" viereiden varalle. Eli mm. hiustenkuivaaja, koko perheen pyyhkeet ja kaiken maailman purnukat löytyvät kylppärin yhteydessä olevasta isommasta vessasta.  

Tässä pienemmässä vessassa en ole tehnyt mitään sen ihmeempiä muutoksia, sillä minusta se on ihan kiva tälläisenaan. Ainoastaan kalusteet öljysin uudelleen ja vaihdoin pyyhekoukut uusiin. Pikkuvessan valkoinen iso seinälaatta on ajaton, kuten myöskin luonnonkiviraidalla koristeltu harmaa lattia. Tällaiset neutraalit valinnat ovat hyviä, sillä niihin ei kyllästy kovin herkästi. Wc:ssä onkin hieman hillitympi värimaailma, kun mitä meidän vihreä-ruskeassa kylpyhuoneessamme joka on tarkoitus remontoida sitten joskus tulevaisuudessa.

Voiko koululaisen huoneessa olla vaaleanpunaista?

12. syyskuuta 2018



Koulun alkamiseen liittyy paljon kivoja asioita, mutta myös joitain ikävämpiä asioita. On ollut kurja huomata, että kuvioihin tulee joidenkin koululaisten taholta painostusta siitä, että kaikki ns. "pikkutyttöjen" jutut pitäisi unohtaa. Tällä tarkoitan siis korviini kantautuneita seuraavanlaisia tilanteita; 1-luokkalaisen huoneessa/tavaroissa/vaatteissa ei saisi enää olla vaaleanpunaista väriä, koska vaaleanpunainen on pikkuvauvojen väri. Myöskään lastenohjelmat tai -elokuvat eivät enää oikein sovi koululaisille, vaan puhelimella katsotaan YouTubesta videoita tai pelataan puhelimella pelejä. Ja sitten kun kavereita näkee niin istutaan vierekkäin, ja jokainen tutkii omaa puhelintaan. Myös aamuisin näkee paljon sitä, että koulubussin saapumista odotellaan puhelimet kourassa. Jos jollain nyt satuttasiin koulun jälkeen leikkimään, niin Petseillä leikkiminen on vielä ok, mutta muut lelut eivät enää kuulu koululaisen lelukaappiin. Tässä nyt jokunen esimerkki siitä, mitä haen takaa.

Syksy ja muutoksia ilmassa

4. syyskuuta 2018


Päivät viilenevät ja illat pimenevät. Eilen aamulla kun saatoin ekaluokkalaistamme koulubussiin vastassa oli kaunis sankka sumu. Takaisin tulessa piti kiertää pidempi lenkki, ihan vain ihaillakseni usvan peittämää jokea ja hämyisiä viljapeltoja. Kaikkialla oli niin hiljaista ja rauhallista. Kylältä katoaa pikkuhiljaa mökkiläiset ja venerannat hiljenevät. Arki on toden teolla pyörähtänyt kesän jälkeen käyntiin.  Meidänkin perheessä tuttu ja turvallinen esikoulutaksi, joka tuli hakemaan kotiovelta ja toi kotiovelle eskaripäivän päätyttyä on vaihtunut ison tien varressa kulkevaan koulubussiin. Vanhempi tytöistä aloitti koulun, mikä on tuonnut päiviin uusia rutiineja ja paljon uusien asioiden opettelua. Myös mies vaihtoi työnkuvaa ja on alkanut reissaamaan enemmän ulkomailla, mikä tietenkin lisää omaa työmäärääni kotona. Omille harrastuksille, kuten blogin pitämiselle on välillä haastavaa löytää aikaa, kun jaloissa pyörii kolme pientä lasta, kaksi koiraa, kissa ja hamsteri. Jostain on vaan tingittävä, jotta arki sujuu ja kaikilla on mahdollisimman hyvä olla.

Kesä meni hurjaa vauhtia ohitse ja saimme nauttia hyvin lämpimästä kesästä. Hyvä sää mahdollisti pihahommien tekemisen ja olemmekin viettäneet pihalla paljon aikaa. On kiva ajaa kotipihaan kun pihalla on isojen pyörivien irtokivien tilalla kerros soraa, kesken jääneet tiilipylväät on purettu ja autotallikin on saanut uutta maalia pintaan, vaikka osa räystäslaudoista puuttuukin vielä. Olen myös yrittänyt tallettaa mahdollisimman paljon aurinkoa varastoon pitkän ja pimeän talven varalle. En itse kovinkaan paljon välitä talvesta, mutta kaikista muista vuodenajoista pidän kyllä. Hyväluminen ja valoisa talvi nyt vielä menettelee, mutta täällä Etelä-Suomessa oleva yleensä hyvin pimeä ja vetinen talvi ei oikein innosta. Olenkin varautunut suurella määrällä kynttilöitä ja myös parille uudelle pöytävalaisimelle olisi tarvetta.

Pojan pieni huone ja Mr. Fox kettutapetti

10. heinäkuuta 2018


Pääsin tässä kodissa ensimmäistä kertaa sisustamaan pojan huonetta, sillä kaikilla lapsilla on nyt omat huoneet. Lastenhuoneet ovat vierekkäin toisessa päässä taloa, ja meidän vanhempien huone ja työ-/vierashuone ovat toisessa päässä. Makuuhuoneita tässä talossa on siis yhteensä viisi. Tämä pojan huone on huoneistaa kaikista pienin, mutta toistaiseksi ainakin riittää hänelle oikein hyvin. Ja voihan huoneita vaihtaa sitten joskus myöhemmin jos siltä alkaa tuntumaan. On myös mukavaa, että lastenhuoneet ovat nyt vierekkäin niin leikit sujuvat näppärästi huoneesta toiseen. Suurimmat leluröykkiötkin pysyvät kohtuullisen hyvin toisessa päässä taloa.

Kaikissa lastenhuoneissa on yksi tapettiseinä tehosteena. Yhdistävänä tekijänä huoneissa on se, että jokaisessa tapeteista seikkailee jokin eläinhahmo. Oli muuten paljon helpompaa löytää kivoja tapetteja tytöille kuin pojille. Pojille sopivia tapetteja tuntui olevan paljon vähemmän. Bongasin tämän Scionin Mr. Fox kettutapetin Pinterestistä, mistä etsin kuvia pojille sopivista tapeteista. Yritin valita lapsille ehdottamani tapetit niin, että ne käyvät sittenkin vielä kun lapset ovat vähän vanhempia.

Oman sisustustyylin löytäminen

28. kesäkuuta 2018


Minulle on syntynyt omanlaiseni sisustustyyli vuosien varrella, mistä olen hurjan onnellinen. Olen vähitellen oppinut noudattamaan omaa tyyliäni ja luottamaan omaan makuuni, ja poimimaan sisustustrendien joukosta ne omaa silmääni miellyttävät helmet. Toki joskus sattuu myös niitä virhearvioita, mutta ei kuitenkaan enää niin suuressa mittakaavassa mitä joskus aikaisemmin. Kysyttäessä en oikein osaa luokitella omaa sisustustyyliäni mihinkään tiettyyn lokerikkoon, vaan se on sekoitus vähän kaikkea. Joukossa on uutta, vanhaa, modernia, designia ja itse suunniteltua ja tehtyä. Pääasia on kuitenkin aina se, että koti tuntuu omannäköiseltä.

 Tässä kodissa moni tila tuntuu vielä kovin keskeneräiseltä sillä täällä on monia huoneita, joista puuttuu vielä se jokin joka tekee tästä kodista juuri sen meidän näköisen kodin. Pikkuhiljaa palaset loksahtelevat kuitenkin kohdilleen ja koti alkaa miellyttämään yhä enemmän omaa silmää ja tuntumaan kodilta. Vähitellen löytyy uusia esineitä, huonekaluja tai jokin tänne täydellisesti sopiva maalisävy. Vielä on paljon matkaa jäljellä, mutta sisutuksen kanssa on hankala kiirehtiä. Täysin omannäköistä sisustusta kun on vähän vaikea ostaa valmiina suoraan kaupasta. Koti kun muokkauttuu asukkaidensa näköiseksi vähitellen ja elämän jäljet alkavat näkyä. Välillä minusta tuntuu siltä, ettei täällä ole koskaan valmista ja mikään ei miellytä omaa silmää, ja välillä taas joku ihan pienikin juttu voi saada aikaan suuria onnistumisen tunteita ja jokin juttu ottaa valtavan harppauksen eteenpäin.

Bårastapeter Flora kodinhoitohuoneessa

5. toukokuuta 2018


Yksi tämän kodin parhaita puolia on tilava kodinhoitohuone. Kodinhoitohuone helpottaa viisihenkisessä perheessä kiitettävästi arkea. Sen ymmärtää vasta nyt kunnolla, kun omistaa ensimmäistä kertaa kodinhoitohuoneen. Kodinhoitohuoneesta on käynti takapihalle, sekä kylpyhuoneeseen ja saunaan. Kylpytiloissa ja kodinhoitohuoneessa päätimme tehdä vain pientä pintaremonttia, sillä tilat ovat sen verran siistissä kunnossa ettei mitään isoa remonttia olisi ollut vielä kannattavaa alkaa tekemään.

"Betoniset" työtasot keittiöön saneerauslaastilla

20. huhtikuuta 2018


Kiitos kaikille mielettömän mukavasta palautteesta remontoituun keittiöömme liittyen. Sain paljon kyselyitä keittiön työtasoista, joten lupasin kirjoittaa tasoista ihan oman postauksen. Kokeilimme tasoja tehdessämme useampia erilaisia tuotteita ja menetelmiä. Kerron tässä postauksessa ne tuotteet ja työvaiheet mihin lopulta itse päädyimme.

Tasoina meillä on siis keittiössä Ikean työtasot, joiden päälle olemme tehneet betonimaisen/mikrosementtiä muistuttavan pinnan saaneerauslaastilla. Edellisestä postauksestani löydät tarkemmat selityksen sille miksi päädyimme tällaiseen ratkaisuun. Tämä taitaa muuten olla varmaankin blogihistoriani uskaliain tuunaus. Ideana sellainen, että se sai rautakaupan sedätkin pudistelemaan päitään. Varsinainen "täysin omalla vastuulla"-kokeilu siis. :D



Keittiöremontti ohitse

6. huhtikuuta 2018


Nyt on vuorossa postaus mitä moni on varmasti odottanut. Olemme vihdoin saaneet keittiön jokaisen listan ja peitelevyn paikoilleen. Remontoimme keittiön lähinnä miehen kansssa kahdestaan joten voitte uskoa, että sen parissa on viereähtänyt tunti jos toinenkin. 

Jo ennen avainten saamista päätimme, että tulisimme remontoimaan vähintään keittiön sillä se ei oikein vastannut meidän perheen tarpeita. Vanhoissa kodinkoneissa ei ollut lapsilukkoja ja myös laitteiden sijoittelu aiheutti liikaa riskitekijöitä pienten lasten kanssa. Vanhoissa ruskeissa korkeakiiltoisissa ovissa näkyi myös ihan kaikki lika ja sormenjäljet. Rasittavinta oli kuitenkin ehkä se, että laatikoiden nupit jäivät monesti laatikoita avatessa käteen ja laatikoiden auki saamiseksi joutui keksimään mitä erikoisempia apuvälineitä. Ruskea keittiö tuntui myös liian pimeältä ja raskaalta, eikä se ollut yhtään meidän näköisemme. Keittö on keskellä taloa ja sen näkee lähes jokaisesta suunnasta ja heti ovesta sisään astuttaessa, joten keittiö on siis todella tämän kodin sydän ja sillä on varsin suuri rooli koko asunnon ilmeen kannalta.


Joskus jo ensimmäinen ajatus voi olla riittävän hyvä

2. huhtikuuta 2018


Näin jo silloin ensimmäistä kertaa täällä käydessämme mielessäni mitä tekisin talolle ja miten itse sisustaisin sen. Kuvittelin olohuoneen päätyyn hyllyt ja sohvan ikkunan alle. Ikkunaseinän kuvittelin mielessäni valkoiseksi, jotta talon ainut isompi ja modernimpi ikkuna sulautuisi paremmin seinään. Halusin maalata tuon ikkunaseinän kuitenkin ensin varmuuden vuoksi ruskealla, sillä ruskeaa ei olisi saanut sitten enää laitettua valkoisen seinän päälle. Mitä pidempään ruskeaa seinää kuitenkin tuijotin, niin sitä varmempi olin siitä, että ikkunallisen seinän kuuluu olla valkoinen. Palasin alkuperäiseen suunnitelmaani ja maalasin seinän valkoisella, ja heti näytti ja tuntui paremmalta.

Viime viikolla muistin, että autotallissa on miehen isovanhempien vanhat leipälaudat ja sanoin miehelle, että niistähän me saadaan ihan täydelliset hyllyt! Hyllynkannattimet kävin ostamassa K-raudasta ja mies kiinnitti ne seinään. Nyt meillä on siis myös hyllyt siinä mihin ne päässäni alunperin sijoitin. Pitäisi siis vaan oppia luottamaan itseensä ja siihen, että joskus myös se ensimmäinen idea voi olla jo riittävän hyvä.


Sopii kuin valettu

27. maaliskuuta 2018



Työhuoneen ja meidän huoneemme väliin jää seinänpätkä, mikä näyttää tyhjänä vähän turhan paljaalta, eikä siten myöskään kovin kodikkaalta. Innostuin siirtelemään huonekaluja, ja tytön huoneessa ollut edellisestäkin asunnosta löytynyt Bestå vaihtoi paikkaa tällä paikalla aikaisemmin olleen pienemmän harmaan kaapin kanssa. Bestå mahtui ovilistojen väliin ihan millilleen. Kävi siis ihan loistava tuuri! Edellisen kotimme ruokahuoneen seinällä roikkunut pyöreä peili pääsi myöskin autotallista seinälle. Pidän kovasti siitä miten peilistä heijastuu vastapäinen ruskea seinä, sekä Artekin Mehiläispesä-valaisin.

Edelliseeen kirppis-postaukseen viitaten, niin lähes kaikki tämänkin tason päältä löytyneistä tavaroista ovat kirppislöytöjä. Ainoastaan keskellä olevan Annon lasipurkin ja Happy Lights-pallovalot olen ostanut uutena. Olen ihan heikkona kaikkiin kauniisiin lasiesineisiin. Tälläkin hetkellä metsästän vanhoja lasitölkkejä ja pulloja keittiöön ja olohuoneen ikkunalaudalle.

Kirppistelyä

11. maaliskuuta 2018


Blogeissa on ollut viime aikoina paljon juttua kirppislöydöistä, joten päätin minäkin sitten heittää lusikkani soppaan. Tykkään tosi paljon kierrellä kirppiksillä viikonloppuisin ja etsiä aarteita kotiin. Se on rentouttavaa ja myös hauskaa. Koskaan ei tiedä mitä vastaan tulee. Hyvistä löydöistä tulee tietenkin myös hyvälle mielelle.

Kirppiksilllä valikoima on hyvin erilainen mitä kaupoissa. Valikoima on jokaisella kerralla erilainen ja tavaraa löytyy laidasta laitaan. Monesti suunnistankin kirppikselle jos en löydä kaupasta etsimääni. Minusta olisi oikeastaan aika tylsää jos kaikki kodin esineet olisivat uusia ja kiiltäviä. Vanhat tavarat tuovat sisustukseen niin paljon kerrostuksellisuutta ja persoonallisuutta, ja tietenkin myös ihan omanlaistansa tunnelmaa. Tähän taloon kirppistavarat sopivatkin varsin hyvin, sillä talo on todellisuudessa aika uusi vaikka täältä löytyykin paljon kaikkea vanhaa. Taloon on tuotu kakluunit ja ovia vanhoista taloista. Myös talon ikkunat ja osa ovista on teetty. Talo onkin varsin uniikki ja siksi me siihen varmasti niin paljon viime kesänä ihastuttiinkin.


Työhuone ja vierashuone

30. tammikuuta 2018


Meillä yöpyy välillä sukulaisia pitkän matkan takaa ja tämän kodin parhaimpia puolia onkin se, että vieraille on nyt tarjota ihan oma huone ja omaa rauhaa. Mies tekee töitä myös välillä kotoa käsin, joten tämä huone toimii myös hänen työhuoneenaan. Kirjoitan itse asiassa myös tätä blogipostausta tässä samaisessa huoneessa, joten olkoot tämä on nyt sitten minunkin harrastushuoneeni.


Oikea paikka ja aika

23. tammikuuta 2018


Sisustus muuttuu ja elää koko ajan. Välillä hitaammin ja välillä nopeampaan tahtiin. Varsinkin näin muuton jälkeen kuluu aikaa siihen, että löytää sellaisen itseään miellyttävän ja ennen kaikkea arjessa toimivan järjestyksen. Tavarat seilaavat pitkin asuntoa ja monesti huomaan siirtäväni jotakin tavaraa usemman kerran päivässä, kun sille ei tunnu löytyvän vielä sopivaa paikkaa tai sitten se sopisi vähän joka paikkaan.


Makuuhuoneen muutos

18. tammikuuta 2018


Pari päivää sitten saimme nauttia ihanasta auringonpaisteesta, joten päätin tarttua kameraan vähän ennen auringonlaskua ja napata muutamat kuvat makuuhuoneestamme. Meidän vanhempien makuuhuone on isoin makkareista ja se löytyy toisesta päässä taloa olohuoneen vierestä. Tässä päässä taloa on myös työhuone. Lastenhuoneet (3 kpl) ovat toisessa päässä taloa. Lapsilla on siis talon toinen pääty kokonaan käytössä ja siellä on tilaa levitellä leluja, vaikka harvoin ne siellä pysyvät. Yleensä lelut leviävät päivän mittaan ihan jokaiseen huoneeseen. Ehkä ne sitten joskus kun lapset vähän kasvavat pysyvät siellä talon toisessa päässä - ainakin ainahan niin voi toivoa.


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan