Täällä on kaikki ylimääräinen aika, (mitä neljän lapsen, lemmikkien ja yrittäjämiehen kanssa samassa taloudessa asustellessa on varsin usein... heh) käytetty keskeneräisten projektien loppuun viemiseen, joten aika ei ole valitettavasti riittänyt tänne blogiin asti. Olen kyllä tuolla Instagramin puolella yrittänyt olla aktiivinen, joten kannattaa sekin pistää seurantaan.

Täällä on muutaman huonekalun paikka vaihtunut, olen maalannut seiniä ja sain vidoin rapsuteltua yhdestä vanhasta lipastostakin maalin pois. Oli muuten melkoisen hidasta puuhaa. Nuohooja kävi myös viime viikolla pyörähtämässä, niin nyt voi taas turvallisin mielin poltella takkaa. Jospa me saataisiin talvi tänä vuonna myös tänne Etelä-Suomeen, vaikka olen kyllä myös nauttinut kovasti viime päivien aurinkoisista ilmoistakin. Vielä olisi jonkun verran asioita listalla, jotka haluaisin ennen joulua hoitaa pois alta. Listalta löytyy mm. parin peilin kiinnittäminen seinälle ja eteiseen uudet naulakot. En pidä kovinkaan paljon keskeneräisyydestä, joten nautin siitä kun tekemättömien töiden listalta saa ruksia kohtia ylitse.

Syystunnelmaa keittiössä ja asiaa kodin valaistuksesta

Valaistuksella on todella iso merkitys kodin tunnelman, toimivuuden ja ihan vaan sisustamisenkin kannalta. Keittiön katossa roikkunut viisihaarainen kristallikruunu valaisi todella hyvin, mutta omaan makuuni valo oli aivan liian kirkas ja häikäisi ikävästi, joten halusin keittiöön hieman pehmeämmän ja epäsuoran valaistuksen. Kun törmäsin Madam Stoltzin boheemiin palmunlehti varjostimeen, niin ihastuin sen erilaisuuteen ja rentouteen.

Minusta on kiva yhdistellä erilaisia pintoja ja materiaaleja keskenään. Tällä tavalla sisustuksesta saa tehtyä paljon kodikkaamman, mielenkiintoisemman ja persoonallisemman. Tuomalla keittiön kovien pintojen kaveriksi pehmeän palmunlehtivarjostimen keittiön ilme muuttui paljon rennompaan ja kodikkaampaan suuntaan. Kauniit valaisimet ovat mielestäni tärkeä osa sisustusta ihan samalla tavalla mitä huonekalut ja koriste-esineetkin.

Uusia tuulia

Nyt on aika sanoa kesälle heipat ja toivottaa syksy tervetulleeksi. Tämä kesä onkin ollut hyvin poikkeuksellinen. Matkan varrelle on mahtunut paljon ihania ja kauniita hetkiä, mutta myös päänvaivaa aiheuttavia, jännittäviä ja uudenlaisia hetkiä.

Loppuraskautta varjosti Korona-tilanne ja sen mukana tuomat rajoitukset. Mies ei päässyt mukaan sektioon, eikä vierailuja osastolla sallittu. Oli aluksi hyvin vaikea sulattaa sitä, ettei mies päässyt näkemään poikaansa, kun vasta sitten kun pääsimme kolmantena päivänä kotiin. Kyseessä on kuitenkin hyvin ainutlaatuinen tapahtuma. Olisin tietenkin myös itse kaivannut puolison tukea. Mutta eihän tilanteelle loppupeleissä voinut mitään, joten pakko oli vaan hyväksyä asia. Onneksi siinä vaihessa kun sen pienen suloisen ja vauvalta tuoksuvan nyytin saa syliinsä, niin kaikki muu ympärillä unohtuu. Siitä alkaa yhteinen ikimuitoinen retki ja katse suuntautuu tiukasti kohti tulevaisuutta, onnenkyyneleet silmäkulmissa. Ja pääasia oli kuitenkin se, että saimme terveen ja aivan täydellisen pienen pojan syliimme.

Syksyn väriä sisustukseen arkeen paluun myötä

Vietimme viikko sitten lauantaina vauvan ristiäisiä. Poika kastettiin läheisessä tunnelmallisessa kirkossa ja kahvit pidettiin täällä meillä kotona. Juhlat sujuivat oikein mukavasti ja ilmakin oli kaunis. Suuri kiitos hyvin sujuneista juhlista kuuluu isovanhemmille ja sisaruksille, jotka auttoivat paljon juhlajärjestelyiden kanssa. On kyllä ihan älytöntä vauhtia aika taas mennyt, kun ajattelee,  että tuo meidän pieni täyttää tänään jo 2 kk.

 Samalla kun etsin edeltävällä viikolla ristiäisiin mekkoa, niin törmäsin Marimekon Unikko-kuvioiseen tyynynpäälliseen. Minun oli pakko napata se mukaan, kun ajattelin sen värien sopivan täydellisesti olohuoneen kakluunin kanssa yhteen. Miten sitä eksyykin mekko-ostoksillakin sisustuspuolelle tutkimaan valikoimaa... 

Kodinhoitohuoneen kaakeleiden maalaaminen

Maalasin joku aika sitten kodinhoitohuoneen luonnonvalkoiset (keltaiset) seinäkaakelit valkoisiksi. Olin pidemmän aikaa miettinyt, että uskallanko lähteä maalaamaan laattoja, sillä minua epäillytti maalin kestävyys ja se, että onko lopputulos sen näköinen, että jo pitkältä näkee, että laatat on selkesti maalattu. Päätöksen tekoa helpotti kuitenkin se, että kyseessä on kuiva tila. Maalipinta ei siis joudu samanlaiselle koetukselle kun mitä märkätiloissa.

Kokeilin ensin ihan muutaman laatan maalaamista, sillä halusin olla varma siitä, että lopputulos on mieluinen ennen isompaan urakkaan ryhtymistä. Kohdinhoitohuoneesta löytyy kolmelta seinältä laattaa kattoon asti, joten maalattavaa riittää. Testilaattojen perusteella jälki näytti lupaavalta, joten uskalsin aloittaa projektin. On aina hyvä ja helpompi kokeilla ensin pienemmässä mittakaavassa ideoita ja sitten vasta päättää, että kannattaako ja jaksaako ryhtyä tuumasta toimeen. Mahdollisten jälkien korjaaminen on näin helpompaa ja rahaakin säästyy, kun tarvittavia materiaaleja ei osta turhaan.

Lattian maalaaminen sabluunalla

Olen netissä välillä törmännyt kuviin sabluunalla maalatuista lattioista ja idea oli jäänyt sieltä pyörimään omaan päähäni. Kun kodinhoitohuoneen kaakeleiden maalaamisesta jäi vielä ylitse maalia, niin päätin lopulta kokeilla tehdä eteisen laattalattiaan sabluunalla kuvioita.

Tilasin kaksi sabluunaa Etsyn kautta eteisen laattojen mittojen mukaan. Sabluunat tulivat briteistä noin viikossa. Mukana oli myös kaksi pienempää sabluunaa, joita voi käyttää nurkissa tai seinien vierustoilla, missä laatta ei välttämättä ole täysikokoinen.