Siitä on nyt reilu vuosi kun saatiin avaimet uuteen kotiimme ja ajettiin tänne ensimmäistä kertaa talon ostamisen jälkeen. Vielä matkalla mietittiin, että ollaanko me ihan hulluja kun muutetaan näinkin kauas korpeen ja miehen työmatka kasvaa vielä entisestään. Heti oven avattuamme ja taloa tutkiessa tulvahti kuitenkin taas vastaan se sama hyvän olon tunne, mikä silloinkin kun ensi kertaa tultiin taloa katsomaan. Nykyisin tänne ajelee pitkänkin matkan päästä hymyssä suin. Meitä on kotona vastassa omaa rauhaa, sopivasti tilaa ja se valtava kodikkuuden tunne mikä tässä talossa on. Meillä on myös mahdollisuus remontoida ja tehdä tästä pikkuhiljaa meidän tarpeisiin sopiva ja meidän näköisemme koti. Sijainnista tinkiminen tuntuu pieneltä sen kaiken muun rinnalla, mitä saimme tänne muuton myötä.

Polttopuiden säilyttäminen osana sisustusta

 Tänään saatiin jo vähän luntakin tänne Etelä-Suomeen ja pakkasta oli viime yönä jo ihan mukavasti.

Nyt onkin siis taas se aika vuodesta kun polttopuita saa kantaa melko tiuhaan tahtiin sisälle. Meillä on talossa lattialämmitys, joten sähkölämmityksen rinnalla on mukava lämmittää taloa välillä kakluuneilla. Kakluunit varaavat yllättävän hyvin lämpöä, joten sähkölämmityskuluissa pystyy niiden avulla myös säästämään.

Kannattiko nähdä vaivaa?

Siivosimme autotallin loppukesästä, jotta pääsimme aloittamaan myös siellä remontin. Autotallista löytyi mm. remonttitavaraa, ruukkuja ja vanha itämainen matto. Matto oli varmasti ollut autotallissa pitkään sen hieman tunkkaisesta tuoksusta päätellen. Se vaati kaiken kaikkiaan kolme pesukertaa ja kunnon kuivumisen aina pesujen välissä, jotta sain sen tuoksumaan raikkaalta ja puhtaalta. Mietin kyllä useamman kerran mattoa pestessä, että toivottavasti se on kaiken sen vaivan arvoista. Kun matto sitten vihdoin ja viimein tuoksui puhtaalta, päätin kokeilla sitä olohuoneen lattialle.

Pikkuvessan vanha allaskaappi

Edelliseen asuntoomme verrattuna kaksi vessaa on ollut aikamoista arjen luksusta näinkin ison perheen kanssa. Miten se onkaan niin, että kaikilla tuntuu olevan tarve vessaan ihan samalla sekunnilla? Toinen vessoista on kylpyhuoneen yhteydessä ja pienempi eteisen lähettyvillä. Kaksi vessaa on siitäkin kiva juttu, että toinen vessoista pyritään pitämään "edustukunnossa" viereiden varalle. Eli mm. hiustenkuivaaja, koko perheen pyyhkeet ja kaiken maailman purnukat löytyvät kylppärin yhteydessä olevasta isommasta vessasta.  

Tässä pienemmässä vessassa en ole tehnyt mitään sen ihmeempiä muutoksia, sillä minusta se on ihan kiva tälläisenaan. Ainoastaan kalusteet öljysin uudelleen ja vaihdoin pyyhekoukut uusiin. Pikkuvessan valkoinen iso seinälaatta on ajaton, kuten myöskin luonnonkiviraidalla koristeltu harmaa lattia. Tällaiset neutraalit valinnat ovat hyviä, sillä niihin ei kyllästy kovin herkästi. Wc:ssä onkin hieman hillitympi värimaailma, kun mitä meidän vihreä-ruskeassa kylpyhuoneessamme joka on tarkoitus remontoida sitten joskus tulevaisuudessa.

Voiko koululaisen huoneessa olla vaaleanpunaista?

Koulun alkamiseen liittyy paljon kivoja asioita, mutta myös joitain ikävämpiä asioita. On ollut kurja huomata, että kuvioihin tulee joidenkin koululaisten taholta painostusta siitä, että kaikki ns. "pikkutyttöjen" jutut pitäisi unohtaa. Tällä tarkoitan siis korviini kantautuneita seuraavanlaisia tilanteita; 1-luokkalaisen huoneessa/tavaroissa/vaatteissa ei saisi enää olla vaaleanpunaista väriä, koska vaaleanpunainen on pikkuvauvojen väri. Myöskään lastenohjelmat tai -elokuvat eivät enää oikein sovi koululaisille, vaan puhelimella katsotaan YouTubesta videoita tai pelataan puhelimella pelejä. Ja sitten kun kavereita näkee niin istutaan vierekkäin, ja jokainen tutkii omaa puhelintaan. Myös aamuisin näkee paljon sitä, että koulubussin saapumista odotellaan puhelimet kourassa. Jos jollain nyt satuttasiin koulun jälkeen leikkimään, niin Petseillä leikkiminen on vielä ok, mutta muut lelut eivät enää kuulu koululaisen lelukaappiin. Tässä nyt jokunen esimerkki siitä, mitä haen takaa.