Edelliseen asuntoomme verrattuna kaksi vessaa on ollut aikamoista arjen luksusta näinkin ison perheen kanssa. Miten se onkaan niin, että kaikilla tuntuu olevan tarve vessaan ihan samalla sekunnilla? Toinen vessoista on kylpyhuoneen yhteydessä ja pienempi eteisen lähettyvillä. Kaksi vessaa on siitäkin kiva juttu, että toinen vessoista pyritään pitämään "edustukunnossa" viereiden varalle. Eli mm. hiustenkuivaaja, koko perheen pyyhkeet ja kaiken maailman purnukat löytyvät kylppärin yhteydessä olevasta isommasta vessasta.  

Tässä pienemmässä vessassa en ole tehnyt mitään sen ihmeempiä muutoksia, sillä minusta se on ihan kiva tälläisenaan. Ainoastaan kalusteet öljysin uudelleen ja vaihdoin pyyhekoukut uusiin. Pikkuvessan valkoinen iso seinälaatta on ajaton, kuten myöskin luonnonkiviraidalla koristeltu harmaa lattia. Tällaiset neutraalit valinnat ovat hyviä, sillä niihin ei kyllästy kovin herkästi. Wc:ssä onkin hieman hillitympi värimaailma, kun mitä meidän vihreä-ruskeassa kylpyhuoneessamme joka on tarkoitus remontoida sitten joskus tulevaisuudessa.

Voiko koululaisen huoneessa olla vaaleanpunaista?

Koulun alkamiseen liittyy paljon kivoja asioita, mutta myös joitain ikävämpiä asioita. On ollut kurja huomata, että kuvioihin tulee joidenkin koululaisten taholta painostusta siitä, että kaikki ns. "pikkutyttöjen" jutut pitäisi unohtaa. Tällä tarkoitan siis korviini kantautuneita seuraavanlaisia tilanteita; 1-luokkalaisen huoneessa/tavaroissa/vaatteissa ei saisi enää olla vaaleanpunaista väriä, koska vaaleanpunainen on pikkuvauvojen väri. Myöskään lastenohjelmat tai -elokuvat eivät enää oikein sovi koululaisille, vaan puhelimella katsotaan YouTubesta videoita tai pelataan puhelimella pelejä. Ja sitten kun kavereita näkee niin istutaan vierekkäin, ja jokainen tutkii omaa puhelintaan. Myös aamuisin näkee paljon sitä, että koulubussin saapumista odotellaan puhelimet kourassa. Jos jollain nyt satuttasiin koulun jälkeen leikkimään, niin Petseillä leikkiminen on vielä ok, mutta muut lelut eivät enää kuulu koululaisen lelukaappiin. Tässä nyt jokunen esimerkki siitä, mitä haen takaa.

Syksy ja muutoksia ilmassa

Päivät viilenevät ja illat pimenevät. Eilen aamulla kun saatoin ekaluokkalaistamme koulubussiin vastassa oli kaunis sankka sumu. Takaisin tulessa piti kiertää pidempi lenkki, ihan vain ihaillakseni usvan peittämää jokea ja hämyisiä viljapeltoja. Kaikkialla oli niin hiljaista ja rauhallista. Kylältä katoaa pikkuhiljaa mökkiläiset ja venerannat hiljenevät. Arki on toden teolla pyörähtänyt kesän jälkeen käyntiin.  Meidänkin perheessä tuttu ja turvallinen esikoulutaksi, joka tuli hakemaan kotiovelta ja toi kotiovelle eskaripäivän päätyttyä on vaihtunut ison tien varressa kulkevaan koulubussiin. Vanhempi tytöistä aloitti koulun, mikä on tuonnut päiviin uusia rutiineja ja paljon uusien asioiden opettelua. Myös mies vaihtoi työnkuvaa ja on alkanut reissaamaan enemmän ulkomailla, mikä tietenkin lisää omaa työmäärääni kotona. Omille harrastuksille, kuten blogin pitämiselle on välillä haastavaa löytää aikaa, kun jaloissa pyörii kolme pientä lasta, kaksi koiraa, kissa ja hamsteri. Jostain on vaan tingittävä, jotta arki sujuu ja kaikilla on mahdollisimman hyvä olla.

Kesä meni hurjaa vauhtia ohitse ja saimme nauttia hyvin lämpimästä kesästä. Hyvä sää mahdollisti pihahommien tekemisen ja olemmekin viettäneet pihalla paljon aikaa. On kiva ajaa kotipihaan kun pihalla on isojen pyörivien irtokivien tilalla kerros soraa, kesken jääneet tiilipylväät on purettu ja autotallikin on saanut uutta maalia pintaan, vaikka osa räystäslaudoista puuttuukin vielä. Olen myös yrittänyt tallettaa mahdollisimman paljon aurinkoa varastoon pitkän ja pimeän talven varalle. En itse kovinkaan paljon välitä talvesta, mutta kaikista muista vuodenajoista pidän kyllä. Hyväluminen ja valoisa talvi nyt vielä menettelee, mutta täällä Etelä-Suomessa oleva yleensä hyvin pimeä ja vetinen talvi ei oikein innosta. Olenkin varautunut suurella määrällä kynttilöitä ja myös parille uudelle pöytävalaisimelle olisi tarvetta.